Noppainspiraatiota

Julkaistu 19.03.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Kuva: Katja Kontturi

Olen aiemmin käyttänyt Roryn tarinanoppia lasten sanataideopetuksessa. Mutta miksi niitä ei voisi hyödyntää myös sarjakuvakurssilla? Ostin juuri uuden Muumi-teemaisen noppasetin ja pitihän ne ajaa sisään. Laitoin sarjakuvakurssilaiset orientoitumaan piirtämiseen: jokainen heitti noppaa 1-3 kertaa ja piirsi niiden pohjalta vapaasti assosioiden ruudun tai lyhyen stripin. Nopat koettiin kaikin puolin virkistäväksi vaihteluksi ja kuvien pohjalta piirtäminen varsin intuitiiviseksi. Muumi-hahmot itsessään ovat kaikille tuttuja ja rakastettuja, että niitäkin on helppo käyttää kuvan aiheena, jos mitään muuta ei mieleen putkahtaisikaan.

Maailma kaipaa pelastusta

Julkaistu 15.03.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Vastaa

Kuten edellisistä postauksista on voinut päätellä (ja kuten Hollywoodkin sen tietää) supersankarit ovat nyt IN. Eikä pelkästään siksi, että niistä saa herkullisia toimintaelokuvia, vaan myös siksi, että niitä voi hyödyntää myös oman osaamisensa tunnistamisessa.

Supersankarityöpajoissa olemme siis pohtineet omia taitojamme ja suunnitelleet sen pohjalta erilaisia, varsin persoonallisia supersankareita. Oma osaaminen on sarjakuvan keinoin muuttunut supervoimaksi, jonka avulla voidaan pelastaa se maailma tai ehkä jotain muutakin, kuten alla oleva IroniaMies esittelee.

Toistaiseksi nimetön supersankari auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja taistelee luontoa tuhoavia ihmisiä vastaan eläinten ja kasvien avustamana.

Moderni Pelle Peloton uudistetun pikku Apulaisen kanssa tulevaisuuden teknologisessa maailmassa. Varoitus: saattaa sisältää keksintöjä.

HaliHannele on opettaja, joka haluaa pelastaa kaikki kaltoin kohdellut lapset.

Punkmies vastustaa kaikkea virallista ja rauhallista. Hän tulee häiritsemään viattomien ihmisten elämää. Punkmiehen tunnistaa siitä, että hän kantaa mukanaan vahvistinta ja kitaraa ja huutaa säröisen kitarasoundin yli rivoja säkeitä.

Sankarit ylitse muiden

Julkaistu 15.03.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Vastaa

Supersankaruus ei Näkymättömien sarjakuvatyöpajoissa rajoittunut hiihtolomaviikkoon, sillä teimme viikoittain kokoontuvien ryhmien kanssa myös supersankarihahmoja omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Haasteena oli aika, sillä parhaimmillaankin supersankarin keksimiseen, piirtämiseen ja viimeistelyyn oli varattu vain noin tunnin verran aktiivista työskentelyaikaa. Se vaati tekijöiltä nopeaa ideointia ja pikkutarkan viilauksen unohtamista.

(Tehtävänanto on sen verran haastava, että kehittelen koko ajan supersankareista laajempaa työpajakokonaisuutta, jossa prosessille olisi huomattavan paljon enemmän aikaa.)

Supersankarityöpajojen aikana opimme, että myös viattomat luontokappaleet tarvitsevat oman supersankarinsa. Tässä on Unstable. Hänen tehtävänsä on pelastaa kaikki maailman eläimet. Erikoistaito? Muodonmuutos.

Hiljaisen hiihtoloman supersankari

Julkaistu 7.03.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Vastaa

Järjestelin Näkymättömät-hankkeen puitteissa hiihtolomalle intensiivistä supersankarityöpajaa, mutta osaanoton perusteella suurin osa vietti maaliskuun ensimmäistä päivää ulkona hämmentävässä auringonpaisteessa. Tyhjään en kuitenkaan Veturitalleille piirustustarpeita raahannut ja supersankareita siellä esitellyt. Siellä syntyi ainakin Void Walker, jolla on kaksi eri olomuotoa: huppupäinen ihmishahmo ja avaruudessa toimimaan kykenevä sininen olento.

Tällä kertaa jouduin tyytymään teoksen valokuvaamiseen, koska en jaksanut päivän mittaisen pajan aikana aloittaa säätämään aivan uudenlaisen skannerin kanssa, pahoitteluni siis valokuvan laadusta.

(Musta palkki viimeisen ruudun yllä on virallinen nimisensuuri nimimerkillä esiintyvän taiteilijan yksityisyyden suojaamiseksi, ei osa teosta.)

Kiire niskassa

Julkaistu 26.02.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Vastaa

Kun abstraktin saa konkretisoitua, syntyy sarjakuva meille kaikille liian tutusta Kiireestä. Tehtävänannossa pohdittiin siis tällä hetkellä elämässä olevia asioita, jotka harmittavat tai ärsyttävät, ja joista pitäisi päästä eroon.

Ensimmäiset sarjakuvatyöpajat pyörähtivät käyntiin

Julkaistu 2.02.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Vastaa

Sarjakuvablogit taipuvat myös kirjoiksi

Näkymättömät-hankkeen ensimmäinen sarjakuvatyöpaja starttasi Korpilahden Alkio-opiston tiloissa tammikuun kolmannella viikolla. Heti seuraavalla viikolla toinen työpaja pyörähti hienon markkinoinnin tuloksena käyntiin Jyväskylän Veturitalleilla. Kummallekin kurssille oli ilmoittautunut pieni ja tiivis joukko sarjakuvista kiinnostuneita eri-ikäisiä nuoria, jotka pääsivät aloittelemaan orientoivilla piirustusharjoituksilla sekä tutustumaan paremmin projektiin, johon he osallistuvat aina maaliskuun puoliväliin saakka.

Sarjakuvatyöpajojen tavoitteena on antaa nuorille työkaluja omaan luovaan ilmaisuun, jossa kuva ja sana yhdistyvät. Tehtävät ovat omaelämäkerrallisia ja rohkaisevat kokeilemaan oman tarinan kertomista sarjakuvan keinoin. Kummallakin kurssilla ohjataan myös itsenäiseen työskentelyyn, minkä tarkoituksena on antaa nuoren piirtää lyhyiden harjoitusten lisäksi laajempi sarjakuvakokonaisuus vapaavalintaisesta aiheesta.

Teemoiksi olen näille hankkeen ensimmäisille työpajoille koonnut erilaisia identiteettiä ja omaa minuutta pohdiskelevia tehtäviä. Lisäksi nuoret pääsevät esittelemään omia vahvuusalueitaan sarjakuvan keinoin. Jokainen tapaamiskerta päättyy kommenttikierrokseen, jossa esitellään päivän tuotosta sen verran kuin tuntuu hyvältä ja kerrotaan, mikä on päivän fiilis Aku Ankan ilmekorttien avulla. (Kortit ovat valtavan suosittuja myös lasten keskuudessa. Olen askarrellut ne Aku Ankasta tulleen julisteen pohjalta.)

Toivon, että piakkoin tämä blogi pääsee itse asiaan eli esittelemään nuorten tuotoksia ihan julkisesti. Sehän tämän hankkeen tarkoituskin on. Sitä odotellessa kirjoittelen tänne hieman yleisiä kuulumisia sarjakuvapajojen saralta. Muutama sananen omaelämäkerrallisista sarjakuvista sekä esimerkkejä sarjakuvan kerronnan keinoista saattaisi kiinnostaa muitakin lukijoita.

Monen ilmeen ja tunteen Aku.

Näkymättömyydestä näkyväksi

Julkaistu 19.01.2016 , kirjoittanut Katja Kontturi

Vastaa

Internet ja digiaika ovat tuoneet meidät kaikki lähemmäs toisiamme sekä hyvässä että pahassa. Ne ovat mahdollistaneet omien kokemusten jakamisen, samanhenkisten ihmisten verkostoitumisen, vertaistuen ja oman osaamisen esittelyn – myös nimettömyyden ja ja nimimerkin takaa. Sarjakuvabloggaaminen on tästä erittäin hyvä esimerkki. Joka viikko valtava määrä nuoria klikkaa lähetä-nappia ja postaa uusimman tuotoksensa, uusimman sarjakuvansa julkiseen levitykseen Suomen sarjakuvablogit-portaalissa.

Miksi nimenomaan sarjakuva? Mikä tekee sarjakuvasta sellaisen kerrontavälineen, että sillä on hyvä kuvata oman elämän ja arjen tärkeitä, ikäviä, puuduttavia tai innostavia asioita? Tämä blogi pohtii juuri sitä ja esittelee eri-ikäisten nuorten sarjakuvia ja ajatuksia, jotka ovat syntyneet Näkymättömät – nuorten digitarinat -hankkeen organisoimissa sarjakuvatyöpajoissa.

Sarjakuvan tai piirroksen jakaminen julkisesti tässä blogissa tekee nuoren näkyväksi – ja sitähän me kaikki oikeastaan kaipaamme.

Maailmaan piirretty

Näkymättömät-hankkeen sarjakuvatyöpajojen tuotoksia, ajatuksia ja nuorten elämän näkyväksi tekemistä.

Avainsana-arkisto: sarjakuvat

Noppainspiraatiota

Maailma kaipaa pelastusta

Sankarit ylitse muiden

Hiljaisen hiihtoloman supersankari

Kiire niskassa

Ensimmäiset sarjakuvatyöpajat pyörähtivät käyntiin

Näkymättömyydestä näkyväksi