Kuvapareja ja siirtymiä

Sarjakuvatutkijoiden keskuudessa on edelleen jonkin verran erimielisyyksiä siitä, onko yhden ruudun ”sarjakuva” oikeastaan sarjakuva, koska ilmaisumuoto vaatii sarjallisuutta. Kahdesta peräkkäisestä, toisiinsa suhteessa olevasta ruudusta ollaan kuitenkin yhtä mieltä. Näkymättömät-hankkeen sarjakuvatyöpajoissa on tehty erilaisia kuva- ja ruutupareja niin tuntien pääharjoituksena kuin myös pieninä orientaatiotehtävinä. Olen koonnut tähän postaukseen joitakin esimerkkejä erilaisista kuvapareista ja niiden välisistä siirtymisistä. Jotkin työt liittyvät aiemmin esiteltyihin tehtävänantoihin, toiset ovat viimeisimmältä, kurssin päättäneeltä kerralta.

© Kaisa Nikku

© Kaisa Nikku

Ensimmäinen kotitehtävä oli kuvata menneisyyden itse viisi vuotta sitten ja tämänhetkinen minä. Näistä tehtiin kuvapareja, jotka olivat suhteessa keskenään tekijän valitsemalla tavalla.

© Kaisa Nikku

© Kaisa Nikku

Toisen ryhmän kanssa kokeilimme myös seitsemän kuolemansynnin ja neljän kardinaalihyveen muokkaamista kuvapareiksi. Tehtävänannon idea oli luoda nimenomaan ruutupari, jossa personoidut hahmot ylittävät ruudun reunoja.

© Matzy

© Matzy

Viimeisen, kurssin päättäneen tapaamisen alkuun annoin jokaisen valita pöydällä olevista DiXit-korteista sen, joka eniten siinä hetkessä viehättää, ja piirtää kuvalle valitsemallaan tavalla pari. Yllä olevassa kuvassa on nimimerkki Matzyn piirtämä lyijykynämies, joka syntyi pariksi paperista kootulle miehelle.

DiXit-kortit inspiroivat sarjakuvapajailijoita sekä symboliseen siirtymään kortin ja piirroksen välillä että ajallisen jatkumon hahmotteluun, kuten alla olevista esimerkeistä voi huomata.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Naamioiden symboliikkaa.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Muurahainen päihittää kilpailijansa.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Putoamisen päätös.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Mitä munista syntyykään?

Erilaiset kuvakortit ovat äärimmäisen hyviä inspiraationlähteitä niin piirtämiseen kuin kirjoittamiseen. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Noppainspiraatiota

Kuva: Katja Kontturi

Kuva: Katja Kontturi

Olen aiemmin käyttänyt Roryn tarinanoppia lasten sanataideopetuksessa. Mutta miksi niitä ei voisi hyödyntää myös sarjakuvakurssilla? Ostin juuri uuden Muumi-teemaisen noppasetin ja pitihän ne ajaa sisään. Laitoin sarjakuvakurssilaiset orientoitumaan piirtämiseen: jokainen heitti noppaa 1-3 kertaa ja piirsi niiden pohjalta vapaasti assosioiden ruudun tai lyhyen stripin. Nopat koettiin kaikin puolin virkistäväksi vaihteluksi ja kuvien pohjalta piirtäminen varsin intuitiiviseksi. Muumi-hahmot itsessään ovat kaikille tuttuja ja rakastettuja, että niitäkin on helppo käyttää kuvan aiheena, jos mitään muuta ei mieleen putkahtaisikaan.

© IroniaMies

© IroniaMies

© Trollipoppari

© Trollipoppari

Runosta luonnonilmiöksi

Toinen Näkymättömät-hankkeen sarjakuvatyöpajoista oli hiihtoloman ajan tauolla, mikä mahdollisti itsenäisen työskentelyn ja pienen kotitehtävän. Tehtävänantona oli ”Mikä luonnonilmiö olisit?”, jonka pohjalta nuoret kirjoittivat japanilaista runoutta: valittavana oli lyhyempi haiku tai hieman pidempi tanka-runo. Nämä runomitat ovat siitä kiitollisia, että niiden sallittu tavumäärä toimii oivana rajoittimena: rajat antavat turvaa ja samalla pakottavat pohtimaan synonyymeja ja kiertoilmauksia, jotta haluttu ilmaisu saadaan mahtumaan annetun tavurajan sisälle.

Runojen pohjalta työstettiin sitten niin sanottu ”splash page” eli koko sivun ruutu vapaavalintaisella tyylillä, mutta niin, että runo sovitettiin osaksi ruudun sommittelua. Ja tällaisia luonnonilmiöitä sarjakuvapajassa esiintyi:

© Emmi Uusitalo

© Emmi Uusitalo

© Kaisa Nikku

© Kaisa Nikku

© Matzy

© Matzy

Erilaisia minäkuvia: Antti

Yksi sarjakuvatyöpajojen tavoitteista on liittynyt oman identiteetin ja minäkuvan tutkiskeluun – osittain rivien välissä, osittain ihan konkreettisilla tehtävänannoilla. On piirretty omaakuvaa runoselfieiden ja kiinalaisen muotokuvan avulla sekä sillä ”heikommalla” kädellä. On piirretty viiden vuoden takaista menneisyyden minää ja pohdittu, miten se eroaa nykyisestä minästä.

Tässä eräs kollaasi erilaisia minäkuvia. Esittelyssä Antti.

Runoselfien pohjalta omakuva. © Antti Arvola

Runoselfien pohjalta omakuva. © Antti Arvola

Vasemmalla kädellä. © Antti Arvola

Vasemmalla kädellä. © Antti Arvola

© Antti Arvola

© Antti Arvola

Terveiset vuoteen 2011!

Kirjoitan vuodesta 2016 viiden vuoden päässä tulevaisuudessa. Paljon on tapahtunut viidessä vuodessa. Liikakiloja on tullut ja hiukset lähteneet. Vuonna 2015 tulet ajelemaan pääsi kaljuksi. Vastapainoksi tulet kasvattamaan viikset seuraavana vuonna.
Olet valmistunut amiksesta vuoden 2011 keväällä. Olit jonkun aikaa tyhjän päällä, kunnes pääsit Jyväskylän kristilliseen opistoon. Siellä tulet tekemään mm. hiilipiirroksen itsestäsi. Sen pohjalta piirsin nämä kuvat viisi vuotta myöhemmin. Viiden vuoden aikana tulet kokemaan kaikenlaista. Toivotan onnea ja menestystä menneisyyteen.

Terveisin
Antti Arvola vuonna 2016

© Antti Arvola

© Antti Arvola

Ylläoleva strippi on piirretty kiinalaisen muotokuvan pohjalta.

Ohjeistus runoselfien tekoon löytyy mm. täältä.

 

Meditatiivista piirtämistä

Aloitan työpajat yleensä jollain orientoivalla piirustusharjoituksella, joka saa kynän liikkeelle ja mielen avoimeksi luovuudelle. Marja-Riitta Vainikkalan ja Marja-Liisa Kaltilan teoksesta Sanasta kuvaksi – kuvasta sanaksi löysin sarjakuvatyöpajoihin sopivan harjoituksen: mandalan. Idea on yksinkertaisuudessaan seuraava: paperille on piirretty tai kopioitu valmis ympyrä, jonka ohjaaja pyytää täyttämään haluamallaan tavalla. Oli se sitten luonnosmaisia kiemuroita tai esittävää taidetta – jokainen saa piirtää juuri sitä, mitä mielessä sillä hetkellä pyörii.

Tehtävä on siinä mielessä suhteellisen helppo ja tuttu, koska suurin osa meistä piirtelee jotain kuvioita paperinkulmaan puhelimessa ollessaan tai kesken opetustunnin. On myös tärkeää huomata, että ympyrä on rajattu tila: sen reunat tuovat turvaa. Toisaalta tarpeen vaatiessa kannattaa muistuttaa ryhmäläisiä, että reunat voi halutessaan ylittää.

Joillekin vapaa, ohjaamaton piirtäminen voi olla haaste. Silloin on hyvä muistaa, että yksikin piste on piirros.

© TÄHÄN TULEE TEKIJÄ

Nimetön tekijä

Maailma kaipaa pelastusta

Kuten edellisistä postauksista on voinut päätellä (ja kuten Hollywoodkin sen tietää) supersankarit ovat nyt IN. Eikä pelkästään siksi, että niistä saa herkullisia toimintaelokuvia, vaan myös siksi, että niitä voi hyödyntää myös oman osaamisensa tunnistamisessa.

Supersankarityöpajoissa olemme siis pohtineet omia taitojamme ja suunnitelleet sen pohjalta erilaisia, varsin persoonallisia supersankareita. Oma osaaminen on sarjakuvan keinoin muuttunut supervoimaksi, jonka avulla voidaan pelastaa se maailma tai ehkä jotain muutakin, kuten alla oleva IroniaMies esittelee.

© IroniaMies

© IroniaMies

© Kaisa Nikku

© Kaisa Nikku

Toistaiseksi nimetön supersankari auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja taistelee luontoa tuhoavia ihmisiä vastaan eläinten ja kasvien avustamana.

© Matzy

© Matzy

Moderni Pelle Peloton uudistetun pikku Apulaisen kanssa tulevaisuuden teknologisessa maailmassa. Varoitus: saattaa sisältää keksintöjä.

© Emmi Uusitalo

© Emmi Uusitalo

HaliHannele on opettaja, joka haluaa pelastaa kaikki kaltoin kohdellut lapset.

© Elias Vettenranta

© Elias Vettenranta

Punkmies vastustaa kaikkea virallista ja rauhallista. Hän tulee häiritsemään viattomien ihmisten elämää. Punkmiehen tunnistaa siitä, että hän kantaa mukanaan vahvistinta ja kitaraa ja huutaa säröisen kitarasoundin yli rivoja säkeitä.

Hiljaisen hiihtoloman supersankari

Järjestelin Näkymättömät-hankkeen puitteissa hiihtolomalle intensiivistä supersankarityöpajaa, mutta osaanoton perusteella suurin osa vietti maaliskuun ensimmäistä päivää ulkona hämmentävässä auringonpaisteessa. Tyhjään en kuitenkaan Veturitalleille piirustustarpeita raahannut ja supersankareita siellä esitellyt. Siellä syntyi ainakin Void Walker, jolla on kaksi eri olomuotoa: huppupäinen ihmishahmo ja avaruudessa toimimaan kykenevä sininen olento.

Tällä kertaa jouduin tyytymään teoksen valokuvaamiseen, koska en jaksanut päivän mittaisen pajan aikana aloittaa säätämään aivan uudenlaisen skannerin kanssa, pahoitteluni siis valokuvan laadusta.

(Musta palkki viimeisen ruudun yllä on virallinen nimisensuuri nimimerkillä esiintyvän taiteilijan yksityisyyden suojaamiseksi, ei osa teosta.)

© Waloo

© Waloo

Hyveitä ja paheita

Kaikki tietävät seitsemän kuolemansyntiä, mutta kuinka moni muistaa Aristoteleen neljä kardinaalihyvettä? Viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus heitettiin kehään ylpeyden, kateuden, vihan, laiskuuden, ahneuden, ylensyönnin ja himon kanssa. Mikä kohtasi minkä? Ja onko taistossa voittajia?

Tätä pohdittiin sarjakuvatyöpajoissa kuvaparien avulla. Viha ja viisaus nousivat kantaviksi teemoiksi, kenties tämänhetkisen mediauutisoinnin vuoksi. Samalla huomattiin, miten yllättävän sujuvasti sarjakuvakerronta taipuu abstraktien asioiden kuvaamiseen.

© IroniaMies

© IroniaMies

© Elias Vettenranta

© Elias Vettenranta

© Matzy

© Matzy

 

Viestejä menneisyyteen

Erilaisten symbolisten ja tarinallisten omakuvien lisäksi työpajoissa on kirjoitettu viestejä menneisyyden minälle. Mitä viiden vuoden takaiselle itselle osaisi sanoa ja ennen kaikkea – uskoisiko se vanhempaa itseään? Pohdinnoissa kävi myös ilmi, ettei aina kannata neuvoa liikaa, sillä virheistäkin oppii ja kasvaa ihmisenä.

Ja aina on tietenkin muistettava aikaparadoksin vaara.

© IroniaMies

© IroniaMies

© Elias Vettenranta

© Elias Vettenranta

Minä viisi vuotta sitten. © Matzy

Minä viisi vuotta sitten. © Matzy

Minä nyt. © Matzy

Minä nyt. © Matzy

Terve Matzy (vuoden 2011)

Terveisiä tulevaisuudesta (2016)! Et uskokkaan mitä reissuja ollaan koettu yhdessä!- Aivan mahtavaa ollu: hyvää, pahaa, rahaa, rakkautta ja upeita maisemia & tyyppejä tavattu.

Täällä tulevaisuudessa tekniikka on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, autot ja polkupyörät lentää, tekoäly on muuttunut niin virtuaalimaailman kuin pelien osalta niin älykkääksi ja realistiseksi, ettei se enään säväytä ketään vaan ihmiset ovat palanneet askeettiseen elämäntyyliin!

Kertoisin sijoitusvinkkejä ja loton oikeita tuloksia, mutta ei olla vieläkään tultu rahan orjaksi joten antaa olla. 🙂

Vaikka painin klassisen paradoxin äärellä siitä mitä sinulle neuvoa, koska se mitä sinulle sanoisin muuttaisi ilmeisimmin myös minua… …enkä täten ehkä enää olisi tässä neuvomassa sinua.. … ainakaan samoista asioista, niin sanonkin vain kannustavasti näin: Hyvä flow kuntoilussa! Anna vaan rohkeasti mennä, ollaan vieläkin hyvässä kunnossa kiitos sinun! Siinä sivussa samat perusjutut, lepo, hyvä ruoka & mukavat sosiaaliset suhteet! Niil päästään pitkälle!

Ei kai täs mul muuta, pidä lippu korkeel!

t. Matzy

P.S. DON’T DO ALL THE THINGS THAT I WOULD! HAHA!

Viesti menneisyyteen. © Matzy

Viesti menneisyyteen. © Matzy