Sarjakuvatutkijoiden keskuudessa on edelleen jonkin verran erimielisyyksiä siitä, onko yhden ruudun ”sarjakuva” oikeastaan sarjakuva, koska ilmaisumuoto vaatii sarjallisuutta. Kahdesta peräkkäisestä, toisiinsa suhteessa olevasta ruudusta ollaan kuitenkin yhtä mieltä. Näkymättömät-hankkeen sarjakuvatyöpajoissa on tehty erilaisia kuva- ja ruutupareja niin tuntien pääharjoituksena kuin myös pieninä orientaatiotehtävinä. Olen koonnut tähän postaukseen joitakin esimerkkejä erilaisista kuvapareista ja niiden välisistä siirtymisistä. Jotkin työt liittyvät aiemmin esiteltyihin tehtävänantoihin, toiset ovat viimeisimmältä, kurssin päättäneeltä kerralta.
© Kaisa Nikku
Ensimmäinen kotitehtävä oli kuvata menneisyyden itse viisi vuotta sitten ja tämänhetkinen minä. Näistä tehtiin kuvapareja, jotka olivat suhteessa keskenään tekijän valitsemalla tavalla.
© Kaisa Nikku
Toisen ryhmän kanssa kokeilimme myös seitsemän kuolemansynnin ja neljän kardinaalihyveen muokkaamista kuvapareiksi. Tehtävänannon idea oli luoda nimenomaan ruutupari, jossa personoidut hahmot ylittävät ruudun reunoja.
© Matzy
Viimeisen, kurssin päättäneen tapaamisen alkuun annoin jokaisen valita pöydällä olevista DiXit-korteista sen, joka eniten siinä hetkessä viehättää, ja piirtää kuvalle valitsemallaan tavalla pari. Yllä olevassa kuvassa on nimimerkki Matzyn piirtämä lyijykynämies, joka syntyi pariksi paperista kootulle miehelle.
DiXit-kortit inspiroivat sarjakuvapajailijoita sekä symboliseen siirtymään kortin ja piirroksen välillä että ajallisen jatkumon hahmotteluun, kuten alla olevista esimerkeistä voi huomata.
Naamioiden symboliikkaa.
Muurahainen päihittää kilpailijansa.
Putoamisen päätös.
Mitä munista syntyykään?
Erilaiset kuvakortit ovat äärimmäisen hyviä inspiraationlähteitä niin piirtämiseen kuin kirjoittamiseen. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.
