Erilaisten symbolisten ja tarinallisten omakuvien lisäksi työpajoissa on kirjoitettu viestejä menneisyyden minälle. Mitä viiden vuoden takaiselle itselle osaisi sanoa ja ennen kaikkea – uskoisiko se vanhempaa itseään? Pohdinnoissa kävi myös ilmi, ettei aina kannata neuvoa liikaa, sillä virheistäkin oppii ja kasvaa ihmisenä.

Ja aina on tietenkin muistettava aikaparadoksin vaara.

© IroniaMies

© Elias Vettenranta

Minä viisi vuotta sitten. © Matzy

Minä nyt. © Matzy

Terve Matzy (vuoden 2011)

Terveisiä tulevaisuudesta (2016)! Et uskokkaan mitä reissuja ollaan koettu yhdessä!- Aivan mahtavaa ollu: hyvää, pahaa, rahaa, rakkautta ja upeita maisemia & tyyppejä tavattu.

Täällä tulevaisuudessa tekniikka on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, autot ja polkupyörät lentää, tekoäly on muuttunut niin virtuaalimaailman kuin pelien osalta niin älykkääksi ja realistiseksi, ettei se enään säväytä ketään vaan ihmiset ovat palanneet askeettiseen elämäntyyliin!

Kertoisin sijoitusvinkkejä ja loton oikeita tuloksia, mutta ei olla vieläkään tultu rahan orjaksi joten antaa olla. 🙂

Vaikka painin klassisen paradoxin äärellä siitä mitä sinulle neuvoa, koska se mitä sinulle sanoisin muuttaisi ilmeisimmin myös minua… …enkä täten ehkä enää olisi tässä neuvomassa sinua.. … ainakaan samoista asioista, niin sanonkin vain kannustavasti näin: Hyvä flow kuntoilussa! Anna vaan rohkeasti mennä, ollaan vieläkin hyvässä kunnossa kiitos sinun! Siinä sivussa samat perusjutut, lepo, hyvä ruoka & mukavat sosiaaliset suhteet! Niil päästään pitkälle!

Ei kai täs mul muuta, pidä lippu korkeel!

t. Matzy

P.S. DON’T DO ALL THE THINGS THAT I WOULD! HAHA!

Viesti menneisyyteen. © Matzy